Vertaistuki ja sen muodot
Vertaistuella tarkoitetaan samanlaisessa haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea ja kokemusten jakamista. Vertaistuessa omaa kokemusta ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa hyödynnetään toisten samanlaisessa tilanteessa olevien auttamisessa. Vertaistuki koetaan tärkeäksi varsinkin menetysten, kriisien ja suurien muutosten keskellä. Kokemuksen jakaminen yhdessä vertaisen kanssa koetaan antavan voimaa ja ymmärrystä. Vertaistuki on hyvä tuki esimerkiksi silloin, kun ammattilaisten, ystävien ja perheen tuki ei riitä.
"Oli tosi voimaannuttavaa ja tarpeellista saada vertaistukea."
Vertaistukea on monimuotoista; kahdenkeskistä tai ryhmässä tapahtuvaa, vertaistukea vanhemmille, lapselle tai koko perheelle. Vertaistukea voi saada kasvokkain tai verkossa. Vertaistukea voi saada epävirallisessa ryhmässä tai ryhmällä voi olla myös ohjaaja ja suunniteltua ohjelmaa. Vertaistukea saa myös erilaisilta keskustelufoorumeilta ja sosiaalisen median alustoilta verkossa. Vertaistukea voi saada erilaisilta kuntoutuskursseilta, sopeutumisvalmennuksista tai vanhempainilloista. Myös vapaamuotoiset kahvittelut ja henkilökohtaiset tapaamiset toisen erityislapsen vanhemman kanssa ovat tärkeitä vertaistuen muotoja. On tärkeää löytää kullekin vertaistuen piiriin haluavalle erityislapsen vanhemmalle juuri hänelle sopiva vertaistuen muoto. Myös koko perheen tapahtumat voivat toimia joillekin hyvänä vertaistuen muotona. Silloin vertaistukea saa vanhempien lisäksi myös erityislapsi ja hänen sisaruksensa. Lapsille on tarjolla myös erilaisia kerhoja ja harrastuksia, jotka sopivat erityislapselle sekä sisaruksille omia tapaamisia ja vertaisviikonloppuja.
"Tärkeää saada puhua asioista niiden oikeilla nimillä."
Mistä löytää vertaistukea?
- Verkosta (sosiaalinen media, keskustelufoorumit, vertaisryhmät)
- Järjestöt ja liitot
- Erilaiset leirit, kurssit, tapahtumat
- Sairaalat, kuntoutusyksiköt
- Kuntoutuspalvelut, esimerkiksi LAKU-kuntoutus,
- Kelan sopeutumisvalmennuskurssit
- Oppilaitoksen (erityisluokat ym.) kautta vertaisperheiden löytäminen
- Kuntien ja kaupunkien perhepalvelut
Miksi vertaistuki on tärkeää?
Vertaistuki tarjoaa aitoa ymmärrystä ja yhteyttä, käytännön neuvoja ja selviytymiskeinoja arkeen. Vertaistuki tarjoaa henkistä tukea ja ympäristön, jossa saa jakaa kokemuksia ilman selittelyjä tai puolustelua ja kokea normaaliuden tunnetta omien tuntemusten suhteen. Vertaistuki normalisoi vanhemman kokemuksia ja tämä usein vähentää syyllisyyttä ja häpeää, jota vanhempi voi kokea esimerkiksi omasta väsymyksestään tai turhautumisestaan. Vertaistuki tarjoaa kanavan, jossa käsitellä erilaisia tunteita ja huolia erityislapsiperheen arkeen liittyen.
Vertaistuki tarjoaa myös tietopohjaista tukea vanhemmalle. Muiden kokemukset erilaisista palveluista ja tukimuodoista antavat usein käytännön vinkkejä, ohjeita ja ideoita vanhemmalle. Tämä säästää aikaa ja voimavaroja arjessa, kun ei tarvitse itse selvittää ja etsiä ratkaisuja haasteisiin. Vertaistuki auttaa myös identiteetin kehittymisessä. Erityislapsen vanhemmuus voi haastaa omaa vanhemmuuden ajatusta ja vertaisten kanssa on mahdollisuus rakentaa uudenlaista vanhemmuuden identiteettiä, jossa on mukana myös erityisen vanhemmuuden piirteet. Vertaistuki auttaa parhaimmillaan kasvattamaan omaa resilienssiä, josta on apua vastoinkäymisten ja haasteiden kohtaamisessa.
”Sain kaipaamaani vertaistukea ja opin hahmottamaan voimavarojani paremmin.”
Jos lapsen diagnoosi ei ole selvillä tai on harvinainen, vanhempien voi olla vaikea löytää vertaistukea. Livenä kokoontuviin vertaisryhmiin voi vanhemman olla hankala lähteä, jos lastenhoitoapua ei ole tarjolla. Verkossa toimivat vertaisryhmät ovat usein suljettua, niitä voi olla hankala löytää. Joskus vanhempien voimavarat voivat olla niin vähäiset, että ei ole voimia tai kuormittavan arjen takia ei ole aikaa etsiä vertaistukea. Siksi onkin tärkeää, että ammattilaisella on tietoa vertaistuen muodoista ja tarjonnasta.
Vertaistuki koetaan usein tärkeäksi tukimuodoksi ja sitä onkin saatavilla jokaiselle sopivassa muodossa. Kaikki vanhemmat/perheet eivät siitä kuitenkaan ole kiinnostuneita eivätkä koe keskustelua tuntemattomien kanssa luontevaksi tai halua kertoa tuntemuksistaan ryhmässä. Ammattilaisena on hyvä ymmärtää myös tämä näkökulma.