Monien eri alojen ammattilaiset kohtaavat erityislapsiperheitä. Sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatus- ja opetusalan sekä muiden alojen ammattilaiset toimivat lainsäädännön lisäksi myös oman alansa ammattietiikan mukaan. Muutamien erityislapsiperheitä kohtaavien alojen eettisiä periaatteita on nostettu tähän. Niitä yhdistää esimerkiksi ihmisen kunnioitus, itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Eettiset periaatteet ohjaavat ammattilaisen työtä ja ammattietiikkaa. Nämä ovat pohjana myös kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa.

Sosiaalialan eettiset periaatteet:

• Ihmisarvo ja ihmisoikeudet
• itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
• Osallisuuden edistäminen
• Henkilön kokonaisvaltainen huomioiminen ja voimavarat
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Terveydenhuollon eettiset periaatteet:

1. Oikeus hyvään hoitoon
2. Ihmisarvon kunnioitus
3. Itsemääräämisoikeus
4. Oikeudenmukaisuus
5. Hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri
6. Yhteistyö ja keskinäinen arvonanto

Lastenhoitoalan eettisten periaatteiden tarkoituksena on tukea lastenhoitoalan ammateissa toimivien päivittäistä työntekoa.

• Hyvä ammattitaito
• Hyvinvoinnista huolehtiminen
• Yhteistyö, vastuu ja keskinäinen arvonanto
• Oikeus hyvään hoitoon
• Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
• Itsemääräämisoikeus
• Vaitiolovelvollisuus

Kohtaamisia on monenlaisia. Alla on purettu kohtaamista pienempiin osiin. Mistä koostuu erityislapsiperheen ja ammattilaisten välinen hyvä kohtaaminen?

• Läsnäolo ja kuunteleminen
  -Tarkkaavaisuus on suunnattu tähän hetkeen, tähän kohtaamiseen. Läsnäolo tuo luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Aito läsnäolo ja kuunteleminen tuovat viestin, että perhe on tärkeä ja tulee kuulluksi. Pysähdy kuuntelemaan, anna aikaa ja tilaa.
• Ole kiinnostunut ja kysy
  -Ole kohtaamisessa aidosti kiinnostunut perheen asioista. Kysy avoimia kysymyksiä. Ole kiinnostunut vanhempien jaksamisesta ja kysy jokaiselta perheenjäseneltä, miten he voivat, mitä heille kuuluu.
• Kohtaa perhe yksilöllisesti ja vältä ennakko-oletuksia. Kaikki erityislapsiperheet eivät ole samanlaisia. Elämäntilanteet ovat erilaisia, samoin tuen tarpeet voivat olla hyvin erilaisia ja yksilöllisiä.
• Muista vuorovaikutuksen sensitiivisyys
  -Vuorovaikutuksen sensitiivisyys tarkoittaa kykyä huomata herkästi toisen ihmisen tunteet, tarpeet ja viestit sekä vastata niihin tilanteeseen sopivalla ja kunnioittavalla tavalla. Lapsen erityisyys voi nostaa pintaan erilaisia tunteita vanhemmissa ja korostua tilanteessa, jossa puheenaiheena on oma perhe ja lapsen erityisyyteen liittyvät asiat.
• Kohtaa aina ihminen ensisijaisesti ihmisenä, vaikka hän olisikin asiakas. Ole samalla tasolla, ihminen ihmiselle. Älä korosta ammattilaisen roolia.
• Pyri yhdessä perheen kanssa löytämään ratkaisuja heidän arkensa haasteisiin ratkaisukeskeisesti. Usein perheet toivovat konkreettisia ratkaisuja tai keinoja toimivampaan arkeen pelkkien palavereissa puhumisen sijaan.
• Ole rohkeasti kiinnostunut erityislapsen kommunikointikeinoista, näin pääset kommunikoimaan myös lapsen kanssa. Vanhemmat kyllä auttavat, jos kommunikoinnissa käytettävät keinot eivät ole tuttuja.
• Tee tarvittavat etukäteisvalmistelut ennen tapaamista.
• Uskalla asettua avoimesti asiakassuhteeseen, samalla tiedostan ammattirooliin liittyvän vastuun. Ole oma itsesi.

Ammattilainen voi valmistautua erityislapsen tapaamiseen jo ennakkoon. Minua kuullaan -hankkeessa (2021) on kehitetty ennakkovalmistautumisen lista. Kun ennakoit ja huomioit lapsen tarpeet, vuorovaikutus lapsen kanssa voi toteutua paremmin. Ennakkovalmistautumisen tarkistuslistaan pääset tästä

Minua kuullaan -hanke on myös koonnut hyvän kohtaamisen huoneentaulun, jonka asiat on hyvä pitää mielessä yhteisissä kohtaamisissa lapsen kanssa. Huoneentauluun pääset tästä.

Ammattilaisen kohdatessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia on hyvä sisäistää Tikoteekin kehittämä LOVIT-sääntö. Se muistuttaa, mikä kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa on tärkeää. LOVIT-sääntö koostuu sanoista läsnäolo, odottaminen, vastaaminen, ilmaisun mukauttaminen ja tarkistaminen.

Läsnäololla tarkoitetaan kiinnostuksen osoittamista lapseen ja lapsen asioihin ja halua keskittyä lapsen kohtaamiseen. Odottaminen LOVIT-säännössä merkitsee sitä, että annat lapselle aikaa ja tilaa vastata tai kysyä hänen omalla tavallaan. Ammattilainen voi vastata lapselle monellakin tavalla, joskus myös ilman sanoja. Mene lapsen tasolle, sillä lapsen vuorovaikutus voi olla toiminnallista, leikin kautta näkyvää. Omaan ilmaisuun kannattaa kiinnittää huomiota. Omaa ilmaisua voi mukauttaa esimerkiksi ilmeillä, eleillä, kosketuksella, piirtämällä, kuvilla. Tarkista välillä, onko lapsi halukas jatkamaan vuorovaikutusta ja oletko ymmärtänyt oikein hänen kertomansa.

Tärkeää on keskustella lapsen kanssa ymmärrettävällä tavalla. Selvitä lapsen kommunikointikeino ja tarvitsemansa kommunikoinnin tuen tarve, esimerkiksi kuvat, tukiviittomat, esineet jne. Vältä johdattelevia kysymyksiä ja suosi avoimia kysymyksiä, jos se on mahdollista. Keskustelun tukena voi käyttää tilanteeseen sopivia, työkaluja ja menetelmiä, esimerkiksi leikin havainnointia, erilaisia mittareita, kuvatyökaluja ja Talking Mats -keskustelumattomenetelmä. Lisää työkaluista ja menetelmistä esimerkiksi Verneri.netistä ja Jaatistietopankki-sivustolta Minua kuullaan-repussa.